Väinämöinen ja aino

Tuskinpa Akseli Gallen-Kallela olisi tiennyt Aino-triptyykkiä tehdessä maalaavansa suomalaisen #lääppijän muotokuvan.

Kansallisaarretta hyödyntävää kuvamanipulaatiota somettivat erityisesti vihreät ja vasemmalle kallellaan olevat liberaalit. Väinämöinen’s actions are reminiscent of a shaman who falls into trance to enter the other world and obtain knowledge from the dead. Kuvameemistä suivaantuneena sometettiin myös rasistisia viestejä. He goes to take revenge on the people of Pohjola, later joining the expedition to rob the Sampo from Pohjola.

Jotkut olivat loukkaantuneita Väinämöisen puolesta, joka kuvattiin "säälittävänä pappana, joka juoksee puskissa nuoren lihan perässä".

Razmyarin ja kumppaneiden sanottiin tulkinneen teosta väärin.

His role as baptiser links him to a Christian saint, most probably Saint John the Evangelist. Wahlroosin mukaan varsinkin varhaisemmassa versiossa Väinämöisen puku tuo mieleen kansansatujen tonttuhahmon. In the folk poems a seabird, eagle or goose lays its eggs on Väinämöinen’s knee, and Väinämöinen and Ilmarinen together make the spark of fire that escapes but is finally captured.

Poem 50 ends with Väinämöinen’s leave-taking; in the folk poem a foundling accuses Väinämöinen of incest, insulting him and compelling him to leave. Untamo attempts to kill him but fails. His sister, Aino, whom he has promised to Väinämöinen, refuses to marry the old man; she ends up drowning (4). She finds a stall for giving birth, and a boy is born.

Myöhemmin Väinämöinen kalastaa Ainon ahvenena veneeseensä, mutta Väinämöinen ei tunnista morsiantaan. Väinämöinen needs to get the magic words for finishing his boat from him (poem 17). Myös Pohjolan neidon kosinta epäonnistuu. crossing the fiery pit and rapids, overcoming the fiery eagle, the snake fence and beasts, as well as drinking the tankard of vipers).

Parts of the Karelian epic folk song cycle describing the Virgin Mary, the birth of Jesus as well as his death and resurrection form the basis for the first part of the Kalevala poem. Näkisin, että triptyykin keskikuva kuvaa ennen kaikkea Väinämöisen erehdystä, epäonnisia naimakauppoja

Aiheeseen liittyvät linkit

Lisää aiheesta Yle Areenassa